Kaikki sanovat samaa: Onnellisinta on, kun on jokin Nepalin monista juhla-ajoista. Koko perhe on yhdessä, on paljon ruokaa ja yllä kauniit vaatteet.
Arki onkin toista. Pääskyjen hankkeessa Barassa siihen halutaan vaikuttaa kahta reittiä. Toinen liittyy maahan ja toimeentuloon. Toinen siihen, mitä omassa ja toisten mielessä tapahtuu.
Kuten olemme kertoneet, Bara-hankkeemme ideana on antaa dalitien viljeltäväksi asutuksen lomassa olevia ja projektin kartoittamia joutomaita. Aikaa vieneiden kiemuroiden jälkeen on päädytty siihen, että niitä saavat paitsi viljellä, myös hallinnoida viime syksynä perustetut 20 naisryhmää.
Daliteilla on erittäin vähän omaa maata. Enimmäkseen he tekevät työtä päiväpalkkalaisina suurviljelijöille. Heidän perinteisille käsityöammateilleen on modernisaation ja kaupungistumisen myötä entistä vähemmän kysyntää. Tärkeimpänä juridisena pohjana maan hankinnalle on Local Government Operation Act 2074 (vastaa meidän vuottamme 2017-2018). Sen mukaan paikallishallinto (ward-yksiköt) voi antaa maan käyttöoikeuden niille maattomille, jotka maata tosiasiallisesti viljelevät.
Perusteellisten ja luottamusta rakentaneiden neuvottelujen tuloksena hankealueemme wardien johtajat suhtautuvat tähän uuteen maa-asiaan suorastaan hämmästyttävän myönteisesti. Jo kartoitettujen 20 alueen lisäksi he ovat luvanneet lisääkin public land -alueita naisryhmille.
VIRALLISET MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET
Nafanin metsä- ja maatalousasiantuntija Mustak Alam on laatinut ensimmäisen virallisen viljelysuunnitelman ja sopimuksen Saraswati-naisryhmän 44 jäsenen ja Jitpur Simaran 18. wardin kanssa. Sopimus on neljäksi vuodeksi, ja jos kaikki menee hyvin, sen jälkeen dalit-naisten maankäyttöoikeus voi jatkua.
Kartoitettuja joutomaita on toistaiseksi kahdeksan naisryhmän alueella. Tekeillä on myös niiden viljelysuunnitelmien virallistaminen.
Tämä on aikamoinen askel! Dalitien viljelymaan puute on huutava epäkohta samaan tapaan kuin oli torpparikysymys aikanaan Suomessa.
Lisäksi yhdessä viranomaisten kanssa ollaan miettimässä, millaisia toimeentulomahdollisuuksia daliteilla voisi olla yhteisömetsissä. Nepalin Terailla vallitsevan järjestelmän mukaan kaikilla, myös daliteilla, on nimittäin oikeus osallistua metsäalueiden päätöksentekoon ja saada metsäresursseista hyötyä. Tämä ei kuitenkaan ole lainkaan toteutunut.
Nafanille metsäasiat ovat aina olleet keskeisiä ja heillä on niissä erinomainen asiantuntemus – ja lobbaustaito. Muutosta onkin jo tekeillä. Ryhmien jäsenet ja heidän perheenjäsenensä ovat saaneet koulutusta ja toimeentuloa metsänhoidosta: vieraslajien kitkemisestä. He ovat valmistaneet kompostimultaa – omiin tarpeisiin ja myytäväksi – vieraslajisilpusta, tuhkasta ja lannasta. Tulossa on koulutusta biohiilestämisprosessista.
Barassa on paljon hoitamatonta metsää ja siten myös tilaisuuksia kitkeä köyhyyyttä ja kasvattaa dalitien toimijuutta.
Joulukuun alussa naiset järjestivät suuren yhteisen dalitien kulttuuritapahtuman (ks. uutiskirje 10/2025). Kuun lopussa pidettiin viikon mittainen korujenvalmistuskurssi. Toivelistalla on mm. taloustaitoneuvontaa, keinoja vastustaa lähisuhdeväkivaltaa, kasvinlehtilautasten, saippuan ja suitsukkeiden valmistusta.
Sinänsä jo yhteen kokoontuminen ja arjen asioista keskusteleminen herättävät uutta tietoisuutta ja energiaa naisissa, jotka elävät kolminkertaisten rajojen tiukassa määrittelyssä: patriarkaatin, kastin ja aviomiehensä.
DALIT-NAISTEN AKATEMIA
Kastisyrjintä on Nepalissa virallisesti kielletty, mutta se tuntuu kaikessa. Siksi Bara-hankkeen toisena jalkana – toimeentulo-jalan rinnalla – on tietoisuuden herättäminen.
Nafan on perustanut ruohonjuuritason Dalit-naisten johtajuuskoulutusakatemian, Dalit-Women Leadership Academy. Hanketiimimme jäsenet ovat käsin poimineet ryhmien noin 500 naisen joukosta ja wardien hallintokomiteoiden dalit-edustajista 49 naista. Heidän kanssaan käsitellään mm. ihmisoikeuksia, lakeja, valtion dalit-politiikkaa ja vahvistetaan naisten osaamista ja kykyä osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Tähän mennessä on mm. keskusteltu erityyppisestä johtajuudesta ja siitä, mitä haasteita dalit-naiset kohtaavat julkisessa tilassa. Perinteisestihän he ovat siinä olemassa vain isänsä, puolisonsa tai poikansa kautta.
Kolmivuotisen koulutuksen vetää Nafanin johtaja Bhola Bhattarai.
Projektidokumenteissa dalitien aseman muuttamiseen viitataan sanoilla sosiaalinen inkluusio(mukaan ottaminen), osallistuminen ja dalit policies. Ilmaisut kuulostavat neutraaleilta, mutta niihin sisältyy vallan rakenteiden kumoutumista.
Teksti: Katri Simonen
Kuvat: NAFAN ja Heli Janhunen
Edistä syrjittyjen dalit-yhteisöjen voimaantumista ja toimeentuloa eteläisessä Nepalissa tekemällä lahjoitus NAFANin hankkeelle Pääskypuodissa tai tilisiirtona (FI06 5780 0720 2384 06, viite: 37206)
Käytämme lahjoitustuotot sataprosenttisesti hankkeen hyväksi.
